Maaliskuussa 2023 uuden albuminsa ”Saatana saapuu hermostoliittoon” julkaissut Härmälän Mimosa tekee omaehtoista folk-popia. Helsingissä vaikuttava bändi kertoo Promoamolle taustoistaan ja musiikinteostaan.
Keitä kuuluu Härmälän Mimosaan, ja mitä instrumentteja/rooleja edustatte bändissä?
Bändimme käsittää kuusi jäsentä: Lead-vokalistina ja taiteellisena tuottajana toimii Ai. Henry viihtyy niin ikään laulajan ja akustisen kitaristin roolissa. Taustalauluja ja koskettimia hallitsee Nora; sähkökitaraa, klarinettia ja bassoklarinettia soittaa Juho. Severi häärii basson varressa ja rumpuihin saimme vastikään vahvistukseksi Joonan. Moni meistä taitaa pääinstrumenttiensa lisäksi muitakin soittimia, ja studiosessioissa soittimet kiertävät toisinaan kädestä käteen.
Kirjoitamme ja sovitamme vaihtelevina parivaljakkoina. Biisejä saatetaan kierrättää useissa käsissä kunnes ne saavuttavat lopullisen muotonsa. Roolit ovat veteen piirrettyjä ja vaihtelevat tilanteen ja mielenkiinnon mukaan. Viime aikoina Juho ja Severi ovat puuhastelleet enemmän studiotyöskentelyn parissa, kun Ai, Henry ja Nora puolestaan ovat keskittyneet enemmän biisinkirjoitukseen. Mielenkiinnolla odotamme, millaisin tavoin yhtyeen tuorein tulokas Joona ottaa paikkansa luomisprosessissa.
Millainen musiikillinen historia ja osaaminen taustaltanne löytyy? Entä millainen historia bändillä itsellään on?
Härmälän Mimosa perustettiin vuonna 2010 Ain ja Henryn toimesta ja toimi ensimmäiset vuotensa duona. Kun biisit kasvoivat kahta jäsentä suuremmiksi, alkoi kokoonpano vuosien varrella hiljalleen laajentua ja elää.
Musiikilliset taustamme ovat moninaisia: osa on itseoppineita, osa koulutettuja muusikoita ja osa jotain siltä väliltä. Porukasta löytyy kokemusta niin kirkkomusiikista, jazzista, metallista, konemusasta kuin räpistä. Tämä monimuotoisuus heijastuu genrerajoja väistelevässä tyylissämme. Jokainen jäsen tuo kokonaisuuteen oman mausteensa.
Olette julkaisseet omakustanteena omaehtoista indie-musiikkia. Millaisia etuja siinä mielestänne on verrattuna valtavirtaisempaan julkaisemiseen?
Omakustanteena tehdessä voi tietenkin tehdä ihan mitä huvittaa välittämättä esimerkiksi kaupallisesta potentiaalista, jos sellainen ei satu kiinnostamaan. Kääntöpuolena toki on, että toisinaan potentiaalisen yleisön saavuttaminen DIY-meiningillä on hankalaa onnenkauppaa. Uusin albumimme julkaistiin pienlevy-yhtiö Alakulttuuritalon kautta, mikä tuntuu sopivalta välimuodolta oman tien kulkemisen ja kuulijoiden tavoittamisen välillä.
Maaliskuussa julkaistu uusi albuminne ”Saatana saapuu hermostoliittoon” sisältää monipuolista ja rikasta sointia. Mistä kaikesta olette ammentaneet vaikutteita tälle levylle?
Levyn äänimaailmassa kuuluu projektin intohimoluonne, joka on mahdollistanut monenkirjavien musiikillisten fantasioiden toteuttamisen. Studiosessioissa yhtenä kantavana teemana on ollut, että aina voi tehdä vähän lisää; vielä pari vokaaliharmoniaa, synaraitaa tai kitaratuplausta. Kun tavoitteena ei välttämättä ole tuottaa mitään radioformaattiin istuvaa, ei lempilapsiakaan tarvitse olla nirhaamassa niin ankaralla kädellä. Tekemisen vapaus on mahdollistanut sen, että usein biisit ovat kirjoittaneet kuin itse itsensä.
Ammennamme inspiraatiota taikuudesta, mytologiasta, ihmiselämästä ja maailmankaikkeuden ikiaikaisista ilmiöistä, kuten atomeista ja galakseista! Kaikesta, mikä maailmassa on kaunista ja rujoa. Kuvastoa on ammennettu myös kansantarustosta ympäri maailman.
Kerran eräs kuuntelijamme ilmaisi kokevansa musiikistamme helpotusta, koska se muistuttaa häntä siitä, ettei ole ”ainoa emotionaalinen alieni täällä”. Se kuvastaa hyvin luomisprosessia, joka usein saa alkunsa ihmissydämelle hiukan liian suurista tunteista ja haavekuvista.
Albumikokonaisuus kertoo (paikoin hyvin henkilökohtaistakin) tarinaa särkyneistä, eheytyneistä ja kauniisti arpeutuneista sydämistä. Levyn ensimmäinen puolisko kuvastaa pakkomielteisyyden ja sydänsurun kokemuksia, jotka toisella puoliskolla taittuvat minättömäksi, universaaliksi euforiaksi.
Levyn nimi on tietenkin viittaus Bulgakovin klassikkoteokseen, mutta samalla myös sisäiseen prosessiin, joka vaatii omien pimeiden puolien ja epävarmuuksien kohtaamista. Tämän näkökulman kantilta itsetutkiskelu ja kasvu ovat toimineet inspiraation lähteinä. Meitä innoittaa myös kiitollisuus ja arvostus elämää kohtaan.
Jaettuihin musiikillisiin esikuviimme lukeutuvat esimerkiksi Joanna Newsom ja Nobuo Uematsu. Diggailemme yhdessä myös 70-luvun progerokkia: levyn tyylivalinnoissa voinee kuulla ripauksia vaikkapa Camelista ja Yesistä.
Akustisten soittimien ja perinteisten bändi-instrumenttien lisäksi levyllämme kuullaan perkussioita, jousisoittimia ja puhaltimia. Vokaaliharmonioiden haluttiin antaa soida rikkaana kuorona sen sijaan, että liidivokaaleja nostettaisiin taustalaulujen kustannuksella pinnalle.
Joidenkin mielestä teemme niin sanotusti ”muusikkomusaa” – ja varmaan siinä on perääkin, yksityiskohtien hiominen ja erilaisten sävyjen kerrostaminen sovituksiin on meille ominaista puuhaa. Mistään genrenörtteilystä ei silti ole kyse, vaan erilaiset genre-elementit toimivat ennemmin työkaluina biisien tunnetilojen ilmaisuun.
Jos kuulijalla on aikaa kuunnella vain yksi kappale tuotannostanne, mikä biisi mielestänne tiivistää parhaiten Härmälän Mimosan musiikin?
Tähän kysymykseen on hankala vastata, koska musiikkimme väistelee niin tehokkaasti sisäistä yhdenmukaisuutta tai tiukkoja genrerajoja – tuotantoomme mahtuu kaikkea naiivista kitarafolkista elektronissävytteiseen indiepoppiin ja jazzilla flirttailevaan tunnelmointiin. Ikivihreänä klassikkona voisi kuitenkin nimetä vaikkapa kappaleen ”Prometeus noussee”, joka on parhaimmillaan videomuodossa nautittuna.
Miltä näyttää keikkailurintamalla?
Vitkutellen etenevältä. Pitkän ja hikisen albumiurakan päätyttyä ja uuden rumpalin löytymisen myötä olemme jälleen innostuneet esiintymisen ajatuksesta, ja toivommekin palaavamme keikkalavoille vielä tämän vuoden puolella. Seuraavaa keikkaa ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta olemme avoimia tarjouksille.
Millaista kokemusta live-esiintymiseltänne voi odottaa?
Esiintymisemme ovat hartaita fiilistelytuokioita, joissa panostetaan tunnelmaan ja visuaalisuuteen. Ain käsintehdyt asut tuovat yhteen elementtejä muinaisista taruolennoista ja jumalista.
Joku on joskus myös kehaissut, että meillä on livenä hyvät stemmat!
https://www.facebook.com/harmijaviha
https://www.instagram.com/harmalanmimosa/