INFO - Rytmi-instituutti

RYTMI-INSTITUUTIN KANNATTAJAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Rytmi-instituutin kannattajayhdistys ry ja sen kotipaikka on Seinäjoen kaupunki.

TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää Rytmi-instituutti -nimistä organisaatiota, joka harjoittaa populaarimusiikkiin liittyvää koulutus-, tutkimus-, julkaisu- ja tiedotustoimintaa, edistää luovaa ja elävää musiikkikulttuuria Suomessa sekä ylläpitää alan kotimaisia ja kansainvälisiä suhteita.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

kerää ja levittää tietoa, tutkii ja kehittää musiikkia, sen koulutusta ja toimintakenttää.
toimii yhteistyössä alan eri sektoreiden toimijoiden, kuten koulutusorganisaatioiden, yhteisöjen, yritysten ja yksilöiden kanssa.
järjestää musiikki-, kulttuuri-, keskustelu-, verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia ja juhlia.
harjoittaa opetus-, tiedotus-, tutkimus-, edistämis- ja julkaisutoimintaa.
kehittää alan toimintaa erilaisin projektein
tekee aloitteita eri viranomaisille

Yhdistys voi liittyä jäseneksi sellaisiin koti- ja ulkomaisiin yhteisöihin, joilla on vastaavat tavoitteet ja toimiala.

Toimintansa tukemiseksi tarvittavat varat yhdistys saa jäsenten suorittamista jäsenmaksuista, kannatusjäsenmaksuista, valtion, kuntien ja muiden yhteisöjen suorittamista avustuksista, vuotuisista ja kertaluontoisista lahjoituksista sekä järjestämällä rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaiset luvat saatuaan, myymällä voittoa tavoittelematta julkaisujaan, palveluitaan ja tuotteita, harjoittamalla kioski- tai ravintolaliikettä yhdessä toimipaikassa, järjestämällä konsertteja ja muita vastaavanlaisia tilaisuuksia sekä koulutusta ja vastaanottamalla testamentteja.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen sen jäsenille eikä siihen muuten osallisille. Yhdistyksellä voi olla toimintaansa varten tarpeellista omaisuutta.

JÄSENET JA JÄSENMAKSUT

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi ja kannattajajäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoitusperät hyväksyvä yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö ja säätiö, jonka yhdistyksen hallitus siihen hyväksyy. Oppilasjäseneksi voi liittyä yhdistyksen tarkoitusperät hyväksyvä yksityinen henkilö, joka opiskelee yhdistyksen järjestämässä koulutuksessa. Kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen hallitus voi kutsua henkilön, joka on sen mielestä edistänyt yhdistyksen toimintaa erityisellä tavalla. Varsinaisilta-, oppilas- ja kannattajajäseniltä perittävän liittymismaksun ja mahdollisen vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtajat eivät suorita jäsenmaksuja.

JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokoukselle merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

HALLITUS

Hallitus kehittää ja valvoo yhdistyksen toimintaa. Se voi nimittää Rytmi-instituutille johtokunnan sekä asettaa eri kysymysten valmistelua varten tilapäisiä tai pysyviä työryhmiä ja toimikuntia. Hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 2-4 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus voi antaa yhdistyksen palkkaamille Rytmi-instituutin toimihenkilöille puhe- ja läsnäolo-oikeuden hallituksen kokouksissa. Hallitus voi myös kuulla asiantuntijoita.

YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä jonkun edellisistä tai Rytmi-instituutin toiminnanjohtajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on 1.1.-31.12. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-huhtikuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, oppilasjäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen vuosikokous on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä vähintään yksi yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.

YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen ennen kokouksessa julkisesti vuosikokouksessa sovittavassa lehdessä, yhdistyksen nettisivulla tai yhdistyksen somekanavilla ja lisäksi suoraan jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostilla tai muulla viestillä, mikäli jäsen on toimittanut yhteystietonsa yhdistykselle ja antanut luvan yhteydenottoihin.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

kokouksen avaus
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
hyväksytään kokouksen työjärjestys
esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuullisille
vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoittava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

SISÄISET OHJESÄÄNNÖT

Näitä sääntöjä voidaan täydentää sisäisin ohjesäännöin, jotka eivät saa olla ristiriidassa yhdistyslain, muiden lakien tai näiden sääntöjen kanssa. Ohjesäännöistä päättää yhdistyksen hallitus.

RYTMI-INSTITUUTIN ARVOT JA STRATEGIA

ARVOT

Edelläkävijyys
Luovuus
Uudistuva kestävä kehitys
Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
Suvaitsevaisuus, monimuotoisuuden edistäminen
Saavutettavuus, lähestyttävyys

STRATEGIA 2023-2028

JOHDANTO
Rytmi-instituutin strategian tarkoituksena on ohjata organisaatiota kohti sen missiota ja visiota, vahvistaa asemaamme musiikkialan kehitysorganisaationa, populaarimusiikin koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin edistäjänä. Strategiamme perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen, innovaatioon ja kestävään kasvuun.

MISSIO

Rytmi-instituutin missio on edistää luovaa ja elävää musiikkikulttuuria Suomessa kehittämällä Suomen musiikkikenttää, tarjoamalla laadukasta koulutusta, tukemalla taiteilijoita ja vaikuttamalla positiivisesti populaarimusiikin kentällä.

Missiomme päänostot ovat:

Musiikkialan rakenteiden kehittäminen kokonaisvaltaisesti ja vastuullisesti
Populaarimusiikin arvostuksen lisääminen Suomessa
Populaarimusiikin osaamisen ja ymmärtämisen lisääminen
Tiedon, taidon ja tilaisuuksien mahdollistaminen ja saavutettavuus
Korkeatasoisen musiikin tekemisen edistäminen monipuolisesti
Luovan talouden lisääminen ja tukeminen

VISIO

Visiomme on olla johtava voima populaarimusiikin koulutuksessa ja kulttuurin edistämisessä, luoden kestävää vaikutusta alueellemme ja vaikuttaen laajemmin musiikkikentän kehitykseen.

Rytmi-instituutti on vaikuttava, arvostettu ja puolueeton populaarimusiikin toimija, joka edistää populaarimusiikkia ja -kulttuuria ajan tarpeiden mukaan. Se toimii kaikkia musiikkialan toimijoita yhdistävänä tekijänä niin valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä tarjoaa monimuotoista ja laadukasta huippuosaamista alan toimijoille.

STRATEGIA

Rytmi-instituutti pyrkii päämääräänsä ensisijaisesti aktiivisen ajankohtaisen toiminnan kautta. Pyrimme populaarimusiikin luonteen omaisesti reagoimaan nopeasti alalla ilmeneviin tarpeisiin ja ilmiöihin. Pyrimme tuomaan populaarimusiikin eri sektoreiden ja toimijoita yhteen ja toiminaan siltana musiikkibisneksen, populaarimusiikin koulutuksen, tapahtumateollisuuden, yhdistystoiminnan, musiikkialan yrittäjien ja freelancereiden ja harrastajien välillä. Pyrimme kurottamaan juurista latvoihin ja edistämään alan toimintalogiikan ymmärrystä ja näkyvyyttä.

Populaarimusiikin edistystyötä toiminnan suoraan kohderyhmään (musiikin sisällöntuottajat) toteutetaan konkreettisen tuen ja avun kautta pääosin koulutus, valmennus, mentorointi ja sparraus toiminnan kautta. Rytmi-instituutti valmistelee ja tekee alaa ajankohtaisesti kehittäviä hankkeita sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Tiedon levitystä se tekee julkaisuin ja verkostoitumista tapahtumien kautta. Tuemme musiikintekijöiden, artistien, muusikoiden sekä erilaisten kokoonpanojen ja bändien tarpeita. Toimintamme kietoutuu niiden kehityskaaren eri vaiheiden tukemiseen ja
vahvistamiseen sekä alan. Teemme työtä yhdenverstaisemman musiikkialan
puolesta tavoitteena mahdollistaa ja luoda hyvinvointia luovan tekemisen kautta.

Rytmi-instituutin intressit suuntautuvat tämän päivän toimintaan ja tulevaisuuteen. Se pyrkii ennakoimaan toimintaympäristöä ja luomaan uutta. Tutkimuksen ja käytännön toiminnan perusteella kehitetään koulutusta, julkaisutoimintaa ja tukirakenteita.

STRATEGISET TAVOITTEET:

1. Tasa-arvoisen, yhdenmukaisen, monimuotoisen ja oikeudenmukaisen musiikkialan kehittäminen.
Tavoitteenamme on kehittää musiikkialaa niin, että jokaisella yksittäisellä taitelijalla on tasavertaiset mahdollisuudet työllistymiseen ja omalla taiteella edistymiseen, liiketoiminta on avointa niin pienille kuin suurillekin yrityksille.

2. Taiteilijatuen vahvistaminen ja monimuotoisen populaarumusiikin edistäminen.

Rakennamme kattavaa tukitoimien verkostoa populaarimusiikin sisällöntuottajille. Tavoitteenamme on tarjota resursseja ja mentorointia, jotka edistävät taiteellista kasvua ja urakehitystä erityisesti yksittäisille, uransa alussa oleville tekijöille.

3. Koulutuksen osuvuuden parantaminen, valmennustoiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen.

Pyrimme kehittämään Suomessa koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaamista. Omassa toiminnassanne tavoitteena on monipuolistaa koulutus- ja valmennustarjontaamme vastaamaan musiikkialan muuttuviin tarpeisiin. Kehitämme uusia kursseja ja ohjelmia, jotka kattavat laajasti populaarimusiikin eri osa-alueita.

4. Kulttuurisen yhteisön vahvistaminen.

Panostamme yhteisöllisyyteen ja verkostoitumiseen. Järjestämme säännöllisiä tapahtumia ja hankkeita, jotka yhdistävät musiikin harrastajia, opiskelijoita ja ammattilaisia.

5. Digitaalisen innovoinnin edistäminen.

Tunnistamme ja hyödynnämme digitaalisia mahdollisuuksia musiikin koulutuksessa, markkinoinnissa ja tapahtumien järjestämisessä. Tavoitteenamme on olla edelläkävijä teknologian käytössä musiikkialalla.

6. Kestävän kulttuurin rakentaminen.

Integroimme kestävän kehityksen periaatteet ja tasa-arvon edistämistyön kaikkeen toimintaamme. Pyrimme vähentämään ympäristövaikutuksiamme ja lisäämään tietoisuutta kestävistä käytännöistä musiikkialalla.

7. Populaarimusiikin kentän kentän kansainvälistäminen.

Rytmi-instituutti etsii tehokkaita keinoja alan kansainvälistämiseen ja erilaisten matalan kynnyksen kansainvälistymisen polkujen rakentamiseen yksittäisille taiteen tekijöille. Tavoitteena on luoda enemmän kontakteja ja yhteistyötahoja populaarimusiikkialan toimijoiden kanssa, osallistua kansainvälisiin projekteihin ja verkostotoimintaan, panostaa monikielisiin opetusmateriaaleihin ja kurssisisältöihin, osallistua kansainvälisiin tapahtumiin, kehittää artisteille kansainvälisiä vaihto-, työpaja-, biisileiri toimintaa, mahdollistaa digitaalisten palveluiden kansainvälistyminen,

8. Populaarimusiikin aineettoman kulttuuriperinnön taltiointi ja säilyttäminen.

Rytmi-instituutti osallistuu populaarimusiikin aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämiseen dokumentoimalla ja arkistoimalla äänitteitä, valokuvia, videoita, esiintymisiä ja muita dokumentteja digitaalisessa muodossa. Hallussamme olevaa aineiston digitaaliseen muotoon. Rytmi-instituutti hallinnoi laajaa analogisen studioteknologian Ääniaallot-näytättelyä ja siihen liittyvää kokoelmaa, joka ilmentää populaarimusiikin ja teknologian yhteistä kehitystä.

TOIMENPIDEOHJELMA:

Musiikkialan yhteisen kommunikointikanavan rakentaminen, verkostoitumisen mahdollisuuksien parantaminen. Populaarimusiikin eri toimialat ovat vahvasti segmentoituneet eivätkä keskustele riittävästi keskenään esim. musiikkibisnes, koulutus, järjestöt, freelancer-kenttä, DIY-tekijät. Työnhaun ja saannin mahdollisuudet eivät myös ole yhdenvertaiset, sillä suurin osa työtilaisuuksista ei ole julkisesti haettavissa.
Kartoitamme uusia koulutustarpeita ja kehitämme kurssisisältöjä vastaamaan alan vaatimuksia. Erilainen koulutustoiminta on kuulunut Rytmi-instituutin ydintoimintoihin perustamisvuosistaan lähtien.
Valmennus- ja mentorointiohjelmien kehittäminen ja vakinaistaminen taiteilijoiden tukemiseksi. Populaarimusiikin kenttä on vaikeasti haltuunotettava monen toimijan viidakko etenkin uusille tekijöille – sekä myöskin alalla pitempään olleille, sillä populaarimusiikin luonteeseen kuuluu jatkuva muutos, joka koskee sekä musiikkia että siihen liittyviä toimintatapoja, teknisiä ratkaisuja ja toimijoita.
Alaa edistävä tapatumatoiminta: Järjestämme musiikkitapahtumia, seminaareja ja työpajoja yhteisön rakentamiseksi, verkostoitumismahdollisuuksiksi ja vapaan tiedonjaon varmistamiseksi.
Tiedon tuottaminen ja jakaminen.
Rytmi-instituutti jakaa luotettavaa tietoa ja edistää alan kehitystä julkaisemalla oppimateriaaleja, kirjoja, artikkeleita, tutkimustuloksia sekä audiovisuaalista materiaalia. Julkaisutoiminnan pääväylät ovat Rytmimanuaali sekä Promoamo.
Kehitämme ja laajennamme monimuotoisia digitaalisia palveluita ja oppimisympäristöjä sekä online-kursseja.
Populaarimusiikin monimuotoisuuden tukeminen
Populaarimusiikin sateenvarjon alle kuuluu hyvin monen tyylistä musiikkia, jota tehdään erilaisin vaikuttimin. Rytmi-instituutti haluaa toimia tasapuolisesti tukien kaikkia populaarimusiikin tyylejä ja erilaisia tekemisen tapoja tasa-arvoisesti. Tyylien ja lähestymistapojen moninaisuus nähdään mahdollisuutena ja populaarimusiikkikulttuurin rikkautena. Rytmi-instituutti pyrkii toiminnallaan tukemaan niiden laadukasta toteuttamista.
Sitoudumme toimintaamme poikkileikkaavina periaatteina kestävän kehityksen, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseen. Yhteisö noudattaa laatimiaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, ympäristövastuullisuussuunnitelmaa ja työhyvinvoinnin edistämisen tavoitteita.
Tasa-arvon teema on noussut toiminnassamme viime vuosina voimakkaasti ja laajempana kattoterminä mm. sukupuolten välisen, eri kansalaisuuksien, eri ikäisten ja Suomen eri alueiden välisenä alueellisena tasa-arvona. Populaarimusiikkialalla on paljon tekemistä mm. ikäsyrjinnän ja tasapuolisen ammatinhajoittamisen sekä harrastuneisuuden mahdollistamisen kanssa Suomen eri alueilla.

SEURANTA JA ARVIOINTI:

Vuosittaisen seurannan ja arvioinnin avulla varmistamme strategian tehokkuuden. Laadimme mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi ja päivitämme tarvittaessa toimenpiteitä vastaamaan muuttuvia olosuhteita.

Rytmi-instituutin strategia on suunniteltu luomaan pitkäaikaista vaikutusta populaarimusiikin kulttuuriin ja yhteisöön. Tämä strategia ohjaa toimintaamme kohti kestävää kasvua ja vaikuttavuutta maassamme.