Promoamo nostaa esiin uusia omaehtoisia artisteja, ja haastatteli tällä kertaa rap-muusikko Finska Snubbenia.
Esittele vähän itseäsi, kuka olet ja kuinka kauan olet tehnyt musiikkia?
– Olen suomenruotsalainen räppäri/tuottaja Vaasasta. Ja täällä asun vieläkin. Olen tehnyt musiikkia ainakin 10 vuotta, ehkä 11.
Millaiseksi itse kuvailet Finska Snubbenin musiikkia?
– Usein synkkää, usein jonkun verran kuivaa lo-fi soundia. Melkein aina paljon melodiaa kuitenkin. Teksteissä tulee usein esille oma mielenterveys, muistoja lapsuudesta ja kapeita referenssejä.
Keitä musiikintekijöitä ihailet? Onko jonkun tapa tehdä inspiroinut sinua omalla urallasi?
– Lapsena tuli pelattua paljon SNES-pelejä, niin ne soundträkit ovat inspiroinut paljon. Eevil Stöö ja Sairas T sai minut oppimaan suomea. Käänsin joskus ruotsiksi melkein koko Eevil Stöön S.O.D levyn, vaan koska halusin harjoitella suomea. Muita suomiräppäreitä jotka ovat inspiroineet paljon ovat Likainen Etelä, Aivovuoto, Pyöveli ja Köyhä Jonne.
Ulkomaisia artisteja/bändejä kuten Brockhampton, 100 Gecs, Westside Gunn, Tyler the Creator, MF Doom ja Trainspotters ovat myös inspiroineet paljon.
Viime aikoina JPEGMAFIAn ja Danny Brownin levy ”Scaring the Hoes” on antanut uutta inspiraatiota ja näkökulmaa omaan musiikkiin. Haluan ottaa monia eri soundeja, joiden ei pitäisi toimia yhdessä, lyödä niitä yhteen ja väkisin saada ne toimimaan. Haluan myös, että mun biiseissä kuulee, että mulla on hauskaa. En halua tehdä parempia versioita biiseistä jotka ovat jo olemassa, vaan biisejä jotka ei ole vielä olemassa.
Suomen kielellä räpättyjä levyjä tuotannostasi löytyy pari, ja suurin osa on ruotsiksi. Miten koet ruotsiksi musiikin tekemisen Suomessa?
– Kuuntelin pelkästään suomiräppiä kun aloitin räppää, niin tietenkin halusin myös suomenkielellä duunata. Oli vaikeaa kirjoittaa, eli biisit olivat aika huonoja kun en osannut kieltä kunnolla, mutta sehän oli tosi hyvä tapa oppia suomea paremmin. Tein puol-läpällä albumin ruotsiksi vähän niin kuin testiksi. Se oli 10 kertaa parempi kuin mun paras suomenkielinen levy, ja oli 10 kertaa nopeampi tehdä, niin valinta oli helppo.
Hurrirap skene on tosi pieni, jos edes olemassa, niin kuuntelijat löytävät minut helpommin nykyään. Hurriräppäreitä osaan laskea kahdella kädellä, mutta jos suomiräppäreitä rupee laskemaan niin tarvisin pari sataa kättä lisää.
Otetaanko se helposti vastaan, ja oletko kokenut kielivalinnan rajoittavan esimerkiksi keikoille pääsemistä?
– On kivaa, että esim. olen päässyt jo neljä kertaa Spotify-listoille ja monet kuuntelee. Harmi on, että monet ei ymmärrä mitään ja ei kuuntele lisää sen yhden biisin jälkeen. Keikkoja on ollut aika paljon, tänä vuonna on ollut tähän asti viisi, ja viime vuonna 10.
Harmi on, että keikkoja tulee vaan kaupunkeihin missä puhutaan ainakin jonkin verran ruotsia (Vaasa, Pietarsaari, Helsinki, Turku, Ahvenanmaa, Karjaa, Liljendal). Olisi kivaa pitää joku keikka esim. Tampereella tai Jyväskylässä, mutta ei tuu buukattua kun siinä asuu ehkä neljä ihmistä jotka ymmärtää mistä räppään.
Olet julkaissut lyhyen ajan sisään kahdeksan levykokonaisuutta. Viime vuosina vastaavaa on tehnyt uransa jo lopettanut räpin poikabändi Brockhampton. Uusimmalta albumiltasi löytyy myös Brockhamptonin mukaan nimetty kappale. Itse yhdistän tuon bändin hengen vahvasti yhteisöllisyyteen ja kollektiiviseen tekemiseen. Kerro vähän sinun suhteestasi Brockhamptoniin, ja miten päädyit nimeämään heidän mukaansa kappaleen levyllesi?
– Brockhamptonin ”The Family” levyllä on biisi nimeltä ”RZA”, niin ajattelin että mitä jos tekisin itse biisin nimeltä ”Brockhampton”.
Minulla on kaveri joka oli kaveri melkein vain siksi, että meillä oli yhteisiä kavereita. Joku päivä huomasimme, että olemme molemmat Brockhampton faneja. Tänään Brockhampton ei ole enää olemassa, mutta nyt minulla on tosi hyvä ystävä jäljellä. Biisi kertoo tästä ja kaipaamisesta.
Aiemmin julkaisit musiikkia vielä omakustanteena. Elokuun lopussa julkaistu albumisi ”Joo Joo Joo Joo” tuli pienlevy-yhtiö Dödstilin kautta. Miten päädyit sinne?
– Jodarok teki fiitin ”Det Osynliga Barnet” levyllä. Levy tuli ulos ja sain mahdollisuuden jatkossa julkaista musiikkia Dödstilin kautta.