Promoamo nostaa esiin uransa alussa olevia lauluntekijöitä. Haastattelussa tällä kertaa Tähän-debyyttialbuminsa julkaissut folkahtavaa pop-rockia esittävä Matti. Ennen soolouraansa tamperelaislähtöinen, nykyisin Helsingissä asuva laulaja-lauluntekijä on vaikuttanut erilaisissa rock-yhtyeissä, mikä kuuluu myös tuoreen pitkäsoiton orgaanisesti tuotetuissa kappaleissa. Aiemmin englanninkielisen kitararockin parissa viihtynyt Matti kertoo löytäneensä suomenkielisen musiikin 20-vuotiaana ja samaistuu J. Karjalaisen ja Tuure Kilpeläisen kaltaisiin lauluntekijä-artisteihin.
Minkälainen on musiikillinen visiosi sekä arvomaailma musiikin taustalla?
”Mä haluan tehdä mahdollisimman rehellistä ja aitoa musiikkia. Sellaista, josta kuuluu läpi, että se on tehty vilpittömästä intohimosta tehdä musaa ja josta myös kuulee, että se on ihmisten kirjoittamaa ja soittamaa. Mä pyrin mahdollisimman orgaaniseen soundiin.
Tärkeintä tekemisessä mulle on se, että kaiken keskiössä on laulut. Niillä on mulle itseisarvo, ne on tärkeitä sellaisenaan. Kun mä kirjoitan lauluja, mä en mieti sitä, mitä yleisö ehkä haluaisi kuulla tai mikä voisi menestyä, vaan mä kirjoitan sen, mikä tulee – vaikka mä tietäisin jo tehdessä, että se ei oo edes kovin hyvä.”
Millä sanoilla kuvailisit musiikkiasi?
”Mä esitän suomenkielistä folkiin taipuvaa poprockia, jonka keskiössä soi henkilökohtaiset tekstit ja luonnollinen bändisoundi.”
Mitkä ovat tavoitteesi musiikkiuralla?
”Tää kuulostaa aina vähän törkeeltä, kun sen itse ääneen sanoo, mutta kyllä mulla on vakaa aikomus luoda pitkä ja merkittävä ura suomeksi kirjoittavien lauluntekijäartistien eturivissä. Pohjimmiltaan mä haaveilen siitä, että mä onnistuisin joskus kirjoittamaan ainakin yhden sellaisen laulun, joka jäis elämään vielä sen jälkeen, kun musta aika jättää. Että mä saisin jätettyä jälkeni maailmaan.”
Kuinka pitkä albumiprosessi on ollut ja mistä syntyi idea albumille?
”Albumiprosessi alkoi vähän kuin vahingossa jo keväällä 2019, kun tapasin levyn tuottajan Roni Ylhäisen ja tehtiin yhdessä yksi biisi. Yhteistyö tuntui niin mutkattomalta, että päätettiin tehdä ensin muutama kappale lisää ja lopulta kokonainen levy. Viimeinen raita äänitettiin tammikuussa 2021, joten kaikkiaan tuotantoon meni noin puolitoista vuotta, tosin välissä pidettiin pitkiäkin kirjoitus- ja esituotantotaukoja.
Mä oon aina ollut itse albumien kuuntelija ja idea albumille lähtikin ihan vain siitä, että mä halusin tehdä levyn. Vaikka mulla on takana jo useampia vuosia musajuttuja, mä en tätä ennen oo tehnyt pitkäsoittoa, mutta se on ollut pitkäaikainen haave. Nyt mä taisin vaan viimeinkin olla valmis tekemään levyn.”
Minkälaisia yhteistyökumppaneita albumin julkaisuprosessissa on ollut mukana ja miten yhteistyö heidän kanssaan käytännössä alkoi?
”Mulla on ollut kaikilla levyn singleillä ja myös albumilla itsellään ostettu artistipromootio, joka on hoitanut julkaisujen tiedottamisen. Suosittelen sitä lämpimästi – artistipromootiota leipätyönään tekevillä yrityksillä on hyvin todennäköisesti paremmat kontaktit ja ammattitaito markkinointiin kuin artistilla itsellään. Ulkoista promoa kannattaa tietysti silti tukea myös omalla toiminnalla.
Käytännössä yhteistyö on alkanut niin, että olen itse ottanut yhteyttä promofirmoihin sähköpostilla. Ensimmäisten viestien jälkeen ollaan usein vielä tavattu videokokouksessa ja tutustuttu sekä keskusteltu promootion tarpeesta ja palveluista ennen kuin sopimus on lyöty lukkoon. Kun kaikki on sovittu, yhteydenpito artistin ja promoottorin kanssa on hyvin tiivistä, lähes päivittäistä viestien vaihtoa.”
Mitä kaikkea olet tehnyt itse?
”Varmasti tärkeimpänä tän albumin taiteellinen vastuu on ollut mulla itselläni. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että studiossa mä tein musiikkia koskevat päätökset itse ja vaikkapa promokuvissa ja musavideoissa mä olen itse miettinyt konseptin, jolta mä haluan niiden näyttävän. Myös tiedotteiden näkökulmien ja tyylin miettimiseen mä olen osallistunut aktiivisesti sekä luonut omia suoria kontakteja mediaan.
Käytännön toteuttamisen mä olen ulkoistanut niille, jotka paremmin osaa, eli bändille, tuottajalle, valokuvaajalle ja tiedottajalle. Mä tein ja julkaisin levyn omakustanteena eli se tarkoittaa myös projektin käytännön kokonaisuuden hallintaa: omien ja muiden ihmisten aikatauluja, jakelua, lupien hankkimista, raportointia, yhteydenpitoa ja niin edespäin. Aikaa kuluu tosi paljon siihen, että saa kaikki langat pidettyä käsissään.”
Musiikkisi on hyvin orgaanista. Millaisia soitinvalintoja olet käyttänyt albumilla ja miksi?
”Albumin perussoundi rakentuu mun vakibändin ympärille: itseni soittaman akustisen kitaran lisäksi kaikissa biiseissä on klassinen trio eli sähkökitara (Ville Viitanen), basso (Sami Jaakkola) ja rummut (Teemu Sarjamo). Näiden lisäksi kappaleissa soi huuliharppu, akustinen piano ja jonkin verran muut koskettimet, kontrabasso, joitain perkussioita ja paljon stemmalaulua.
Huomioitavaa on, että albumilla ei ole mitään ohjelmoitua, vaan kaikki musiikki on soittimilla soitettua. Esimerkiksi Viaton-kappaleen biitti on tehty soittamalla villapaidan hihalla akustisen kitaran koppaa. Ratkaisu on tietoinen, luonnollinen soundi puhuttelee mua itseäni.”
Miten kappaleet on äänitetty?
”Levy äänitettiin pitkälti päällekkäisäänityksinä, ainoastaan rummut ja bassot on soitettu pääosin samaan aikaan talteen. Äänityksissä pyrittiin kuitenkin hyödyntämään mahdollisimman kokonaisia ottoja – esimerkiksi kappaleen Käärmemies lauluraita on laulettu alusta loppuun yhtenä ottona.
Sessioita albumiäänityksissä pidettiin kolme. Ensin se jo mainittu yksi biisi keväällä 2019, sitten kolme biisiä lisää syksyllä 2019 ja viimeiset kuusi biisiä syksyllä 2020.”
Kuvat: Antti Kemppainen