Rocklyriikka-kilpailu
Anna Lappalainen vuoden Rocklyriikka voittaja
Lappalainen vakuutti tuomariston tekstillään Sireeni. Toiselle sijalle nostettiin Maija Mäkinen teksillä Tyyne ja kolmanneksi parivaljakko Antti Vainikainen - Jaakko Elenius tekstillä Nyt on piru merrassa.
Rap-artisti Paleface on yksi Rytmi-instituutin järjestämän rocklyriikkakilpailun tuomareista.
Paleface on julkaissut neljä levyä, joista kolme ensimmäistä ovat englanninkielisiä. Heti ensimmäinen levy 'The Pale Ontologist' teki hänestä yhden suomalaisen hiphopin kovimmista nimistä. Syksyllä Paleface vaihtoi kielen suomeen neljännellä levyllään 'Helsinki - Shangri - La'. Levy myi parissa viikossa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Tämä työväenlauluhenkinen albumi on myös juuri voittanut Emma-palkinnon vuoden etno-albumina.
Muina tuomareina toimivat Sam Agency Oy:n toimitusjohtaja Sami Peura ja toimittaja Pekka Laine Yleisradiosta. Sami Peuran Sam Agency Oy on ohjelmatoimisto ja artisti management ja se edustaa useita suomalaisia artisteja. Toimittaja Pekka Laine on ollut mm. toimittamassa Radio Suomen palkittua suursarjaa 'Sadan vuoden syke', joka on löytöretki populaarimusiikin historiaan. Näin tuomaristoon on saatu kolme mielenkiintoista näkökulmaa, joten tulevat kotimaiset rocklyriikan taitajat varmasti seuloutuvat runsaasta tarjonnasta.
Ensimmäinen kilpailu järjestettiin 20 vuotta sitten Lapuan Ämyrin toimesta. Nykyään rocklyriikkakilpailun järjestää Seinäjoella toimiva Rytmi-instituutti. Viime vuonna kilpailun voitti salolainen Sari Perkiö. Kilpailuun tuli n. 200 sanoitusta. Tälläkin kertaa finaalistikappaleet pääsevät muusikko ja lauluntekijä Heikki Salon hiomoon ennen finaalia.
Lisätietoja: Rytmi-instituutti, toiminnanjohtaja Suoku Siren p. 040 - 7334 746 suoku@rytmi-instituutti.fi
Suomen- tai ruotsinkieliset sanoitukset tulee lähettää 24.1.2011 klo 20.00 mennessä. Loppukilpailu pidetään MARS -tapahtumassa 12.2.2011 Rytmikorjaamolla Seinäjoella.
MARS -tapahtuma kokoaa musiikkialan toimijat yhteen 9. - 12.2.2011 Seinäjoen Rytmikorjaamolle. Teemana on mm. musiikkialan tulevaisuus. Iltaklubit taas tarjoavat mielenkiintoisia yhtyeitä sekä tietenkin rocklyriikkakilpailun finaalin, jossa finalistikappaleet esitetään housebändin voimin. MARS -tapahtumaa ovat Rytmi-instituutin lisäksi järjestämässä Selmu ry, Sibelius-Akatemia, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Louhimo sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Lisätietoja www.rytmikorjaamo.com/mars
--------------------------------------------------------------
Rocklyrikkakilpailu 2011 säännöt
- Kilpailuun voi osallistua pelkällä sanoituksella tai valmiiksi sävelletyllä kappaleella. Laulun sanoituksesta Heikki Salon ohjeita.
- Alkukarsintaan voi lähentää korkeintaan kolme sanoitusta tai kappaletta. Niistä on ilmoitettava mikä on varsinainen kilpailusanoitus tai –kappale. Tarvittaessa tuomaristo ottaa huomioon kaksi muuta.
- Sanoitus pitää olla virallisella kotimaisella kielellä (suomi tai ruotsi).
- Tekstintekijän on osallistuttava kilpailuun omalla nimellään. Tekstintekijänä voi olla myös ryhmä tai esimerkiksi yhtye, jolloin kaikkien ryhmän jäsenten nimet on mainittava.
- Alkukarsinnasta valitaan loppukilpailuun kuusi tekstintekijää.
- Loppukilpailuun päässeet tekstit sävelletään, valmiit kappaleet sovitetaan.
- Loppukilpailussa säestyksestä huolehtii Houseband. Osallistuja voi halutessaan tulkita solistisia osuuksia kuten laulua, muutoin tekstin tulkitsee Housebandin laulaja.
- Loppukilpailuun päässeille ei makseta esiintymispalkkioita.
- Loppukilpailu on julkinen. Järjestäjällä on oikeus tallentaa kilpailuesityksiä korvauksetta itselleen ja erilaisiin medioihin.
- Kilpailuun osallistuvien sanoitusten tai kappaleiden on oltava viimeistään 24.1.2011 klo 20.00 Rytmi-instituutissa, PL 16, 60101 Seinäjoki tai rocklyriikka -ät- rytmi-instituutti.fi
- Kilpailuun voi osallistua kirjeellä lähetettämällä cdn ja tekstin tai sähköpostilla, jonka liitteenä tulevat tekstit ja mp3 kappaleesta. Myspacelinkit tai muut linkit eivät käy.
- Loppukilpailuun päässeet kilpailijat hiovat tekstejä Heikki Salon vetämässä työpajassa sunnuntaina 30.1.2011 Seinäjoella.
- Loppukilpailu käydään Rytmikorjaamolla Seinäjoella MARS tapahtumassa 12.2.2011.
Rocklyriikkakilpailu 1991-
Rocklyriikkakilpailun juuret juontavat Etelä-Pohjanmaalle, Lapualle, missä ensimmäisen rocklyriikkakilpailun finaali järjestettiin perjantaina 11.10.1991. Ensimmäisen kilpailun järjestelyistä vastasi paikallinen Rockyhdistys Ämyri. Jo ensimmäisen rocklyriikkakilpailun tuomaristosta löytyivät myös rocklyriikkakilpailun "isähahmot", kirjailija Jyrki Tuulari ja myös Lapualta kotoisin oleva muusikko ja lyyrikko Heikki Salo.
Vuonna Kilpailun järjestelyihin tuli nopeasti mukaan muita tahoja: Kyösti Vilkuna -seura, Selmu ry ja vuodesta 1995 Rytmi-instituutti. 1997 saatiin kilpailun apuvoimaksi mukaan myös Ylen Radiomafia, mikä selvästi lisäsi sallistumista ja kiinnostusta.Kilpailua on järjestetty ajoittain Seinäjoella ja esim vuosina 2000-2006 Lapualla.
Rocklyrikkakilpailu 2010 voittajaksi valittiin Sari Perkiö
Sunnuntaina 16.5.2010 Rytmikorjaamolla Seinäjoella pidetyssä finaalissa tuomarien lisäksi luennoi ja esiintyi Jarkko Martikainen. Finaaliin valittiin 164 tekstin joukosta sanoittajat Amanda Aalto, Antti Ritvanen, Mikko Räty, Lasse Martinaho, Sari Perkiö ja Heikki Haaksiluoto.
Kilpailun tuomariston muodostavat Heikki Salo, muusikko, lauluntekijä Sateen ääni Oyn toimitusjohtaja, Exogenic Music Groupin A&R Jouni Tamminen ja Osku Ketola, muusikko, laulaja, MFM Productionin A&R Manager. Osku on toiminut 9 vuotta A&R Managerina mm. Warner Music Finland ja Kaiku Entertainment levy-yhtiöissä, etsien uusia artisteja ja vastannut heidän tuotannoistaan.
......................
2009
Tuomareina ja luennoitsijoina Pekka Ruuska, Kauko Röyhkä, Matti Huhta, Heikki Salo
Muita sijoja ei jaettu, finaaliin pääsivät:
- Mervi Heikkilä: Valetta
- Helena Seppälä: Yritän perässäs lentää
- Amanda Aalto: Punainen virta
- Nina Loimusalo: Kotimme horjuu
- Nina Erjossaari: Kesytät minut luoksesi lepäämään
2007
1. Umbra, Helsinki, lyyrikkona Hanna Mansnerus
2. Maunula, Helsinki , lyyrikkona Antti Ritvanen
3. Email Group, Kurikka, lyyrikkona Juha Back
Yleisöäänestyksen voitaja oli Halla Valkeakoskelta, lyyrikkona Hannu Pekkanen
2006
1. Pete & Bang, Vesilahti / Jyväskylä, lyyrikkona Timo Santavuori
2. Made in Hart, Helsinki, lyyrikkona Jari Madekivi
3. Vulkanus, Helsinki, lyyrikkona Pasi Jouhki
Yleisöäänestyksen voittaja Kamala, lyyrikkona Karita Kivioja
2005
1. Valtavirta, Helsinki, lyyrikkona Sara Suvela
2. Kosma, Joensuu, lyyrikkona Janne Nyyssönen
3. Lumous, Tampere, lyyrikkona Piritta Vartola
Osallistujia 25
2004
1. Pikkupaha, Tampere, lyyrikkona Inka Nousiainen
2. Haarakiila, Turku, lyyrikkona Elina Vartiainen
3. Fonaatio, Kristiinankaupunki, lyyrikkona Heikki Mäntylä.
2003
1. Pelkurit, Tampere, lyyrikkona Sanna Korkee.
2. Amadeus, Laitila, lyyrikkona Kari Aalto
3. Kiiva, Helsinki, lyyrikkona Miia Salo
2002
1. Posti Klubi, Tampere, lyyrikkona Waltteri Torikka
2. Korento, Jyväskylä, lyyrikkona Juha Kauppinen
3. Pirulainen, Lahti-Seinäjoki, lyyrikkona Esa Alanko
Osanottajia 103
2001
Osallistujia 74
2000
1. Piritta Vainio / Dolores, Turku
2. Veli-Matti Perälä / Pyhä Lehmä, Jyväskylä
3. Ripa Willamo / RaakkuJaHelmet, Helsinki
Osanottajia 117
1999
1. Jussi Ahokas / Kuollut etana, Töysä
2. Antti Saharinen / Helsinki
3. Tero Kalliomaa / Kuumaa, Alajärvi
Osanottajia 139
1998
1. Sami Ala-Lahti / Riemudivisioona, Tampere
2. Juha-Matti Pesonen / Pohjannaula, Helsinki
3. Jussi Ojajärvi / Puk, Tampere
Osanottajia 135
1997
1. Siri Halkosalmi / Isot Ihmiset, Helsinki
2. Jouko Korhonen / Musta Albiino, Virrat
3. Risto Tiirikainen / Tulenkylväjä, Helsinki
Osanottajia 123
1996
1. Noitapastori, Vaasa
2. Laura Lähde & Näkymätön koira, Jyväskylä
2. Paha Kakku, Helsinki
Osanottajia 71
1995
1. Marjut Fabritius, Helsinki
2. Pilviradio, Joensuu
2. Violintu, Helsinki
Osanottajia 139
1994
1. Toinen Symposium, Tampere
2. Sirkus, Hämeenlinna
3. Toivonrippeet, Oulu
Osanottajia 76
1992
1. Rambuteau, Helsinki
2. Ajan Varkat, Turku
3. Kaakelikoira, Turku
Osanottajia 56
1991
1. Unilintu, Kotka
2. Hiljainen Linja, Lapua
3. The Zoo, Pori
Osanottajia 39
Neuvoja aloitteleville laululyyrikoille
- Ole vapaa. Laulukin on vapaa. Se saa olla millainen tahansa. älä usko kaavoihin ja sääntöihin.
- Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa. Se ei ole romaani eikä runo, vaan sillä on omat luonteenpiirteensä ja tehokeinonsa.
- Kirjoita siitä, mikä on sinulle luontevaa ja läheistä, tunnista vahvuutesi. Kirjoita rehellisesti ja persoonallisesti, yritä etsiä oma kielesi.
- Etsi aihe, joka koskettaa mahdollisimman monia ihmisiä, ja löydä siihen uusi mielenkiintoinen näkökulma. On hyvä miettiä laulun kohderyhmää, mutta muista, että hyvä laulu syntyy, kun sen sisältö osoittautuu sinulle itsellesi tärkeäksi. Jos se koskettaa sinua itseäsi, koskettaa se muitakin.
- Kirjoita aluksi mitä mieleen tulee, ihan mitä tahansa, ilman itsekritiikkiä. Anna mielikuvituksesi liihottaa vapaasti. Ensimmäisen version jälkeen unohda tekstisi.
- Kun olet rauhoittunut ja unohtanut neroutesi, tutustu lauluusi uudestaan - kuin olisit vieras ihminen, joka löytää sen sattumalta puiston penkiltä. Yritä tehdä laulustasi vielä parempi. Palaa puiston penkille ja löydä tekstisi yhä uudestaan, kärsivällisyys palkitaan. Muista, että itsekritiikin aika on vasta jälkityöstövaiheessa.
- Lauluteksti on usein rakennekeskeistä lyriikkaa. Se tarkoittaa, että laulu koostuu säkeistöistä (niissä on useimmiten sama melodia, mutta tekstin sisältö vaihtelee), kertosäkeistöistä (sekä melodia että teksti pysyy yleensä samana) ja muutamasta muusta osasta (intro, coda, c—osa). Jokaisella osalla on laulussa oma tehtävänsä.
- Kuuntele muiden lauluja ja mieti niiden rakennetta. Jonkun laulun rakenne on AAAA, jonkun AABA, jonkun A/CH/A/CH/CH. Miten ne eroavat toisistaan? Millainen rakenne olisi paras sinun tekstillesi?
- Jos laulusi on kertosäkeistömallinen, muista että jokaisen säkeistön jälkeen tulevan saman kertsin on hyvä näyttäytyä joka kerta hivenen eri valossa.
- C-osa on hyvä paikka tuoda lauluun uusi näkökulma.
- Säkeiden pituuksien täytyisi olla säkeistöissä samanmittaisia, että ne voi laulaa samalla melodialla. Usein joudut laskemaan jopa tavujen lukumääriä. Yksi tavu vastaa tavallisesti yhtä säveltä melodiassa.
- Toisaalta eri osien säkeiden olisi hyvä olla erimittaisia, että lauluun syntyisi sisäistä variaatiota.
- Mieti laulusi tapahtumaa. Onko kysymyksessä tarina, tilanne, pohdiskelu tai sisäinen monologi, vai vuoropuhelu?
- "Yksi suru vaan, mahtuu lauluun kerrallaan, ja yksi ilo vaan" - voitko sanoa laulusi perusajatuksen tai viestin yhdellä lauseella? Sitä kutsutaan päälauseeksi. Yhdessä laulussa on aina yksi päälause, muita ei tarvita.
- Missä laulusi tapahtuu, keitä siinä esiintyy ja milloin se tapahtuu? Miksi? Jos aika ja paikka muuttuvat kesken laulun, sinun olisi hyvä kertoa se kuulijalle.
- Kirjoita tekstiin koukkuja, ts. mielenkiintoisia nokkeluuksia tai ajatuksia, jotka huvittavat, kiinnostavat ja koskettavat kuulijaa.
- Käytätkö riimejä? Tunnetko niitä? Tarvitsetko niitä? Jos riimittelet, niiden käytössä on hyvä olla johdonmukainen, sillä on yleensä turhaa rakennella tekstiinsä tyylirikkoja.
- Lue ja kuuntele muiden tekemiä laulutekstejä. Ota niistä mallia.
- älä pelkää lukea tai laulaa tekstejäsi ystävillesi. He huomaavat virheitäsi ja kannustavat sinua.
- Kuten kohdassa 11 sanottiin, sinun tulisi osata kirjoittaa myös mitallista tekstiä, koska vain ja ainoastaan silloin jokainen säkeistösi voidaan laulaa täsmälleen samalla melodialla. Jokainen sanoituksesi tavu vastaa säveltä. Jos jossakin säkeistössä tavuja on eri määrä kuin muissa, säveltä täytyy muuttaa kesken laulun, ja se ei kuulosta hyvältä. Ajattele jotakin hienoa laulumelodiaa, esim. The Beatlesin Yesterdayta. Jos sen säkeistöt olisivat erimittaisia, melodia seilaisi edestakaisin ja koko laulu vesittyisi. Sinun on siis osattava kirjoittaa mittaan:
- Melodian sävelten lukumäärä - Tavujen lukumäärä - Sävelten ja tavujen lukumärä on laulussa pääsääntöisesti sama. Yhdelle nuotille et voi tunkea kahta tavua. Jos tätä yrität, kuulija mieltää sävelen kahdeksi puolta lyhyemmäksi nuotiksi. Nuotti halkeaa ja sävellys muuttuu. - Tavu voidaan kyllä jakaa useammalle nuotille, kuten esim. Timo Kiiskinen on tehnyt kirjoittamassaan laulussa Enkelten tuli, jonka kertosäkeistössä samanlainen-sanan kolmas tavu lai jaetaan yhdeksälle eri nuotille.
- Tavujen määrien lisäksi voit kikkailla diftongeilla. Diftongit ovat laululyyrikon oiva apuväline:
Diftongeja on 18:
ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, au, eu, iu, ou, äy, öy, uo, yö, iy, ey, ie.
Diftongien avulla voi säädellä ”tavujen” määrää kätevästi ja vyöryttää painoja edestakaisin:
yön raik-kaus
y-ön raik-kaus
y-ön ra-ik-kaus
y-ön ra-ik-ka-us
Kaikki nämä versiot kuulostavat luontevilta. Kokeile vaikka lausumalla em. diftongit. - Melodian sävelten kesto - Tavujen pituus, vokaalien ja konsonanttien soivuus
Sävelen kokonaiskesto riippuu tietenkin myös laulun temposta, mutta laulettavuus lisääntyy, jos kohdennat pidempien nuottien kohdalle pidempiä tavuja. Lyhyet ja rytmilliset tavut käyvät humppamusiikkiin. Tärkeää on myös, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät.
Suomen kielessä on 13 konsonanttia, ja niillä on kaksi ns. kestoastetta, lyhyt ja pitkä. Kestoaste on olennaista, kun konsonanttiin päättyvää tavua sovitetaan nuottiin.
Pitkänä ääntyvät konsonantit ovat H, L, M, N, R, S ja äng-äänne.
J soi pitkään i-loppuisen diftongin, ja V u-loppuisen diftongin jälkeen.
Huonosti soivat D, K, P ja T. - Suomen kielen tavujen pituudet:
1. Lyhyet tavut
- yksikirjaimiset vokaalit: A-KU, U-NI
- kaksikirjaimiset vokaaliin päättyvät: AI-E, U-NI
2. Keskipitkät tavut
- kaksikirjaimiset konsonanttiin päättyvät: AR-PA
- kolmikirjaimiset konsonanttiin päättyvät: HAL-PA
- kolmikirjaimiset vokaaliin päättyvät: TUO-MIO
3. Pitkät tavut
- kolmikirjaimiset pitkään vokaaliin päättyvät: LII-TO
- kaikki nelikirjaimiset: VAIH-DE - Sävelten paino - Tavujen paino
Sävelet ja tavut pyritään kohdentamaan siten, että painollisten nuottien kohdalla laulaja laulaa painollisia tavuja ja painottomien nuottien kohdalla painottomia. Silloin teksti ei ”pumppaa”.. Jotkut lauluntekijät käyttävät tätä pumppausta tyylinsä osana, mutta useimmiten se on vain osoitus siitä, että tekstin kirjoittaja ei osaa kielen painosääntöjä.
Toisaalta kansanmusiikki on täynnä näitä murtosäkeitä. Kalevalainen poljento syntyy alkusoinnun lisäksi myös murtosäkeistä. - Suomen kielen painosäännöt
1. Sanan ensimmäinen tavu on aina pääpainollinen.
+ -
rum - pu2. Sivupaino on useimmiten sanan kolmannella tavulla.
+ - +
ki - ta - ra3. Yksitavuinen sana voi olla painollinen tai painoton.
+/-
kuu4. Joissakin sanarakenteissa sivupainon saa sanan neljäs tavu.
Neljä-, viisi- tai useampitavuisissa sanoissa, joiden kantasana eli sanan perusmuoto on kolmitavuinen:
Kun neljäs tavu on laajuudeltaan kolmatta pidempi:
+ - - +
ro – mant - ti – nen
+ - - + -
la – pu – a – lai - nen5. Yhdyssanat ovat painollisesti itsenäisiä sanoja.
+ - + + -
nuo – ti – o – pii - ri+ - + -
täh - ti - tai - vas
Rumpu, kitara ja kuu, romanttinen lapualainen, nuotiopiiri ja tähtitaivas – siinä sinulle muistisääntö. - Nauti.
Tiedän että mittasäännöt vaikuttavat alussa monimutkaisilta, ja koko touhu saattaa aluksi tympäistä, mutta kerran asian ymmärrettyäsi siitä tulee kivempaa. Oikeastaan tämän teoreettisempia asioita et laulunkirjoittamisessa tapaa. Mittakirjoittamista voit harjoitella myös tekstittämällä uuteen kertaan vanhempia mitallisia lauluja.
..
..
..
MITTAMUISTIO
- Laululyriikassa mittasääntöjä on kolme:1. Säkeen sävelten ja tavujen lukumäärän on oltava pääsääntöisesti sama.
2. Sävelen kesto ja sitä vastaavan tavun laajuus eivät saa poiketa liiaksi toisistaan.
3. Painollisten tavujen on sijoituttava painollisille sävelille.
..
Suomen kielellä on julkaistu laululyriikan opaskirja (kahle)Kuningaslaji (Heikki Salo,Like 2006).
Voit tilata sen postitse osoitteesta http://www.heikkisalo.com/puoti
Heikki Salo
(apunaan Ikaalisten lauluntekijät 2008)