1. Ole vapaa. Laulukin on vapaa. Se saa olla millainen tahansa. Älä usko kaavoihin ja sääntöihin.

2. Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa. Se ei ole romaani eikä runo, vaan sillä on omat luonteenpiirteensä ja tehokeinonsa.

3. Kirjoita siitä, mikä on sinulle luontevaa ja läheistä, tunnista vahvuutesi. Kirjoita rehellisesti ja persoonallisesti, yritä etsiä oma kielesi.

4. Etsi aihe, joka koskettaa mahdollisimman monia ihmisiä, ja löydä siihen uusi mielenkiintoinen näkökulma. On hyvä miettiä laulun kohderyhmää, mutta muista, että hyvä laulu syntyy, kun sen sisältö osoittautuu sinulle itsellesi tärkeäksi. Jos se koskettaa sinua itseäsi, koskettaa se muitakin.

5. Kirjoita aluksi mitä mieleen tulee, ihan mitä tahansa, ilman itsekritiikkiä. Anna mielikuvituksesi liihottaa vapaasti. Ensimmäisen version jälkeen unohda tekstisi.

6. Kun olet rauhoittunut ja unohtanut neroutesi, tutustu lauluusi uudestaan - kuin olisit vieras ihminen, joka löytää sen sattumalta puiston penkiltä. Yritä tehdä laulustasi vielä parempi. Palaa puiston penkille ja löydä tekstisi yhä uudestaan, kärsivällisyys palkitaan. Muista, että itsekritiikin aika on vasta jälkityöstövaiheessa.

7. Lauluteksti on usein rakennekeskeistä lyriikkaa. Se tarkoittaa, että laulu koostuu säkeistöistä (niissä on useimmiten sama melodia, mutta tekstin sisältö vaihtelee), kertosäkeistöistä (sekä melodia että teksti pysyy yleensä samana) ja muutamasta muusta osasta (intro, coda, c—osa). Jokaisella osalla on laulussa oma tehtävänsä.

8. Kuuntele muiden lauluja ja mieti niiden rakennetta. Jonkun laulun rakenne on AAAA, jonkun AABA, jonkun A/CH/A/CH/CH. Miten ne eroavat toisistaan? Millainen rakenne olisi paras sinun tekstillesi?

9. Jos laulusi on kertosäkeistömallinen, muista että jokaisen säkeistön jälkeen tulevan saman kertsin on hyvä näyttäytyä joka kerta hivenen eri valossa.

10. C-osa on hyvä paikka tuoda lauluun uusi näkökulma.

11. Säkeiden pituuksien täytyisi olla säkeistöissä samanmittaisia, että ne voi laulaa samalla melodialla. Usein joudut laskemaan jopa tavujen lukumääriä. Yksi tavu vastaa tavallisesti yhtä säveltä melodiassa.

12. Toisaalta eri osien säkeiden olisi hyvä olla erimittaisia, että lauluun syntyisi sisäistä variaatiota.

13. Mieti laulusi tapahtumaa. Onko kysymyksessä tarina, tilanne, pohdiskelu tai sisäinen monologi, vai vuoropuhelu?

14. ”Yksi suru vaan, mahtuu lauluun kerrallaan, ja yksi ilo vaan” - voitko sanoa laulusi perusajatuksen tai viestin yhdellä lauseella? Sitä kutsutaan päälauseeksi. Yhdessä laulussa on aina yksi päälause, muita ei tarvita.

15. Missä laulusi tapahtuu, keitä siinä esiintyy ja milloin se tapahtuu? Miksi? Jos aika ja paikka muuttuvat kesken laulun, sinun olisi hyvä kertoa se kuulijalle.

16. Kirjoita tekstiin koukkuja, ts. mielenkiintoisia nokkeluuksia tai ajatuksia, jotka huvittavat, kiinnostavat ja koskettavat kuulijaa.

17. Käytätkö riimejä? Tunnetko niitä? Tarvitsetko niitä? Jos riimittelet, niiden käytössä on hyvä olla johdonmukainen, sillä on yleensä turhaa rakennella tekstiinsä tyylirikkoja.

18. Lue ja kuuntele muiden tekemiä laulutekstejä. Ota niistä mallia.

19. Älä pelkää lukea tai laulaa tekstejäsi ystävillesi. He huomaavat virheitäsi ja kannustavat sinua.

20. Nauti.

Suomen kielellä on julkaistu laululyriikan opaskirja (kahle)Kuningaslaji (Heikki Salo,Like 2006). Voit tilata sen postitse osoitteesta http://www.heikkisalo.com/puoti/

Heikki Salo
(apunaan Ikaalisten lauluntekijät 2008)